Käännös kohti mahdollisuuksia

Vanhan sanonnan mukaan auto on huono sijoitus. Tätä juttua lukevilla ihmisillä on takuulla keskimääräistä enemmän taloudellista osaamista ja silti uskoisin, että lähes kaikki lukijat myös omistavat auton, mitä ihmettä? Onkin päivän selvää, että auton tuottamaa arvoa ei voi suoraan laskea autoon kullakin hetkellä sitoutuneen rahamäärän kautta, vaan arvo tulee niistä mahdollisuuksista ja mielikuvista mitä autot tuottavat. Automerkkeihin liittyvät brändiarvot ovat edelleen erittäin huomattavia. Sujuvammat työmatkat mahdollistavat suuremman päivittäisen työn tuottavuuden, harrastusvälineet autossa odottamassa mahdollistavat työpäivän jälkeisen rentoutumisen ennen illan muita kiireitä ja niin edelleen. Lisäksi on paljon töitä, joita ei ole edes mahdollista hoitaa ilman autoa ja joissa auto on osa suurempaa sijoitusta. Julkisessa keskustelussa puhutaan autoista usein työmatkojen ja muiden ihmisille tuttujen auton käyttötilanteiden näkökulmista. Toki tämä on ymmärrettävää, mutta silloin nähdään vain pieni pinta kokonaisuudesta. Raskas kalusto ja muu ammattiliikenne ei aja metriäkään ilman asiakkaan tarvetta ja maksajaa, eli korkeammat kustannukset vähentävät hyvinvointiamme. Kuten autojen mahdollistamat hyödyt, joita ei ole suoraan laskettavissa, myös nämä kustannukset piiloutuvat esimerkiksi korkeampien hintojen tai verojen sekä huonontuvan kansainvälisen kilpailukyvyn sisälle. Keskustellaankin staattisesti laskettavista helpoista numeroista ja unohdetaan dynaamiset vaikutukset, joiden laskeminen on erityisen hankalaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että dynaamiset vaikutukset, jotka julkisessa keskustelussa loistavat poissaolollaan, ovat olemassa vaikka niitä ei olisi helppoa laskea.

Autojen digitalisoituessa autot myös kykenevät tuottamaan paljon dataa, joka voidaan yhdistää toimitusketjujen hallinnan dataan, jolloin saadaan valtava tietomassa. Tästä suuresta tietoaineistosta toimintoja voidaan optimoida analytiikan avulla. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan yhdessä aloittava liiketoiminta-analytiikan koulutus voi jo lähitulevaisuudessa tuottaa menetelmiä myös näiden dynaamisten vaikutusten arvioimiseksi, ja se saattaa olla myös yksi keino löytää tehokkaampia toimintamalleja ajoneuvoihin ja logistiikkaan liittyen. Lisääntyvä data ja kehittyvä analytiikka digitalisoituviin ajoneuvoihin liittyen on myös yksi mahdollisuus pienentää ympäristölle tulevaa rasitusta.

Autot kehittyvät hurjaa vauhtia seuraavina vuosina. Muutosta voi verrata tilanteeseen, jossa lankapuhelimista kasvoi älypuhelimia. Ensimmäisessä vaiheessa puhelinten käytettävyys parani huomattavasti ja myöhemmin softapohjaiset puhelimet pystyivät hoitamaan tehtäviä, joita ei aikaisemmin edes yhdistetty puhelimiin. Samalla tavalla autot ovat nyt muuttumassa ohjelmistopohjaisiksi tuotteiksi ja niille voidaan odottaa aivan uusia käyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi kesämökille sähköverkon ja tiedonsiirtoverkon mahdollistaminen, yövartijana toimiminen ja mitä muuta nyt keksitäänkään. Varsinkin autonomisen ajamisen myötä maailma muuttuu erittäin paljon. Samaa analogiaa seuraten herää mielenkiintoisia kysymyksiä, olisiko Nokia noussut matkapuhelimillaan maailman menestykseksi, mikäli meillä olisi ollut autoveroa vastaavat ”väliaikaiset” puhelinverotukset? Toinen kysymys on, että miten mahdollistaa tulevaisuuden älyautojen suomalainen kehitys, puhelimissa tipahdimme kilpailusta?

Suomessa autoja rakennetaan ja autoihin tuotetaan tällä hetkellä enemmän alihankintaa kuin autoja ostetaan. Ala työllistää suoraan 50 000 henkeä. Puhutaan siis kansantalouden kannalta erittäin merkittävästä toimialasta. Oululaisittain BusinessOulun Automotiveklusteri on hieno esimerkki suomalaisen autoalan alihankinnan merkityksestä. Logistiikan merkitys Puolustusvoimille, huoltovarmuudelle ja liiketoiminnan mahdollistamiselle on aivan keskeistä kuten kaikki meistä ymmärtävät. Ei ole yhtään liioiteltua sanoa, että turvallisuutemme ja taloudellinen kehityksemme ovat täysin riippuvaisia autoista ja toimivasta logistiikasta. Oulussa yliopistolla ja muissa oppilaitoksissa on paljon autoalaan sekä logistiikkaan liittyvää opetusta ja tutkimusta, joten tavoitteenamme täytyy siis vähintäänkin olla logistiikan resilienssin turvaaminen sekä monipuolisen autoalan osaamisen ja liiketoiminnan kasvattaminen.

Tulevaisuudessa autonomiset autot ja kotimaassa tuotettava energia voivat parhaimmillaan kuroa kiinni kansainvälisessä kilpailukyvyssä muille pitkillä etäisyyksillä ja harvalla asutuksella antamaamme etumatkaa. Mikäli vaihtoehtona on olla Euroopan laitamilla poikkeavasti ajoneuvoja verottava ja sitä kautta kasvavien logistiikkakustannusten johdosta kurjistuva maa tai autojen kehityksen mukana kasvava kansainvälistä kilpailukykyä kiinni kurova maa, niin minä valitsisin jälkimmäisen. Se tosin vaatii, että julkisessa keskustelussa ymmärretään autojen olevan paljon muutakin kuin mitä ne itselle tarkoittavat, ja ennen kaikkea, siirtymistä staattisten numeroiden maailmasta ymmärtämään logistiikan ja autojen dynaamiset vaikutukset. Autojen tämän hetken käyttövoimien kehityksen ja autojen ohjelmistopohjaisiksi kasvamisesta seuraavien mahdollisuuksien hyödyntäminen on vain osaamisestamme kiinni. Tutkittuun tietoon ja uusiin mahdollisuuksiin pohjautuvien rohkeiden päätösten kautta voimme parantaa ajoneuvojen kehityksen myötä hyvinvointiamme, turvallisuuttamme ja kansainvälistä kilpailukykyämme.

Jouni Juntunen
Professori, autoalan liiketoiminta
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Lähde: MAI Institute of Global Business and Economics

Autoalan Keskusliitto © 2020 Tietosuojaseloste