Pysy kyydissä
Tilaa uutiskirje ja kuulet Tech Day -uutiset ensimmäisenä.
AKL Tech Day on autoalan jälkimarkkinoinnin ja opetusalan parissa työskenteleville suunnattu osaajatapahtuma, jossa paneudutaan alan palveluliiketoiminnan käytännön haasteisiin, kehityskohtiin ja tulevaisuuden näkymiin. Tämän vuoden teemana on tulevaisuuden jälkimarkkinat ja osaavat tekijät. Ohjelmassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. tekoälystä sekä raskasajoneuvojen etäseurannasta yrityksissä sekä käytännönläheisiä tietoiskuja ja työnäytöksiä.
”Teknologia on muuttunut ja tulee muuttumaan nopeasti lähivuosina. Joudumme muuttamaan rakenteita niin jälkimarkkinoinnissa kuin autokaupassa. Iso kysymys on, miten turvaamme alan työvoimatarpeen ja osaavien tekijöiden pysyvyyden alalla.”
Jouko Sohlberg
tekninen johtaja, Autoalan Keskusliitto
AKL Tech Day -tapahtuma on täynnä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja, käytännönläheisiä tietoiskuja sekä merkittäviä kohtaamisia.
Pidätämme oikeuden tarkentaa ohjelman sisältöä ja aikataulua.
| Aika | Ohjelma |
|---|---|
| 8:00-9:30 | Ilmoittautuminen, aamukahvit ja verkostoituminen |
| 9:30-10:45 |
Puheenvuorot Tero Lausala: Pysähtyykö sähköistyminen vai ei? Jouko Sohlberg: Tulevaisuuden jälkimarkkinan näkymät Paneeli: Osaamisen jatkokehittäminen |
| 10:45-11:10 | Kahvitauko ja verkostoituminen |
| 11:10-12:30 |
Puheenvuorot Markus Lepola: Raskasajoneuvojen etäseuranta Lisää vetovoimaa autoalalle - Kaikki on liikkeessä Paneeli: Neuvottelukunnan toiminta |
| 12:30-13:30 | Lounastauko ja verkostoituminen |
| 13:30-14:10 |
Puheenvuorot Jesse Haapala: Työnäytös - Korkeajänniteakun viandiagnostiikka ja testaus Haastattelut |
| 14:10-14:40 | Kahvitauko ja verkostoituminen |
| 14:40-16:00 |
Puheenvuorot Vuoden koulutuksen järjestäjän palkinnonjako Arttu Toivonen: Autoalan ja auton tekninen kehitys autotoimittajien näkökulmasta Brando Louhivaara: Murskaa vanhat työtavat tekoälyn avulla |
| 16:00 | Tapahtuma päättyy |
Tilaa uutiskirje ja kuulet Tech Day -uutiset ensimmäisenä.
Valmistuttuaan 1986 kauppatieteiden maisteriksi Rissa on toiminut käytännössä koko työelämänsä autoalalla useissa eri tehtävissä. Ennen Autoalan Keskusliittoon tuloa hän toimi toistakymmentä vuotta Nordea Rahoituksessa autorahoituksen ja kuluttajarahoituksen parissa niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Ennen rahoitusyhtiöaikaa Rissa toimi autoliikkeissä vähittäiskaupan eri tehtävissä. Suomen ajautuessa syvään lamaan 1990-luvun alussa erityisesti autokauppa koki kovia. Rissa oli mukana saneeraamassa kahta eri autoliikettä aikana, jolloin puolet Suomen autoliikkeistä meni konkurssiin. Saneerauksen jälkeen alkoi kannattavan kasvun suunnittelu. Nuo ajat ovat jääneet vahvasti Rissan työkalupakkiin kasvattavana kokemuksena johtamisesta ja erityisesti strategisen suunnittelun tärkeydestä.
Rissa on työtehtäviensä johdosta mukana useissa eri hallituksissa. Muun muassa viimeiset kolme vuotta hän on ollut mukana Cecran (European Council for Motor Trades and Repairs) hallituksessa, missä hän edustaa Suomen lisäksi muita Pohjoismaita. Cecra on autoalan Euroopan vähittäiskaupan edunvalvontajärjestö Brysselissä.
Jouko Sohlberg vastaa autoalan ammatillisesta koulutusyhteistyöstä ministeriöiden ja oppilaitosten kanssa. Hän on kokenut kouluttaja ja opettaja, jolla on lukuisia luottamustoimia tehtäväkenttäänsä liittyen.
Sohlberg on Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja ja jälkimarkkinoinnin ja huolto- sekä korjaamotoiminnan ammattilainen.
Valmistuttuaan ammattikoulusta Juntunen työskenteli autonkuljettajana, kunnes kuljetusjoukoissa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen hän jatkoi opiskeluja teknillisessä oppilaitoksessa. Jouni valmistui insinööriksi ja sen jälkeen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi työskennellen opiskelujen ohella rekkakuskina ja ajojärjestelijä. Maisteriksi valmistuttuaan Juntunen siirtyi työskentelemään Oulun yliopistolle. Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon Juntunen suoritti 2010 ja tekniikan tohtorin tutkinnon 2014. Teknillisen tiedekunnan dosentuurin – opetusalana toimitusketjujen hallinta – Juntunen sai vuonna 2014. Tällä hetkellä Juntunen työskentelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun autoalan liiketoiminnan professorina. Edelleen Juntunen ajaa silloin tällöin myös linja-autoja ja rekkoja, sekä on erittäin kiinnostunut koeajamaan uusilla käyttövoimilla toimivia ja uusia ominaisuuksia sisältäviä ajoneuvoja.
Autoalan palveluliiketoiminnan kehittäminen ja uudet toimintamallit
Energiamurros uusiutuviin liikennepolttoaineisiin laskee logistiikan kustannuksia ja vaatii ajoneuvojen lisäksi ympäröivältä infrastruktuurilta uusia toimintoja ja palveluita. Ajoneuvojen muutos perinteisistä rautatuotteista ohjelmistotuotteiksi mahdollistaa nopean tietoliikenteen ajoneuvojen välillä sekä ajoneuvojen ja infrastruktuurin välillä, lisäksi ajoneuvot pystyvät ohjelmistojen myötä tuottamaan uusia toimintoja ja palveluita. Uudet mobiilit palvelut johtavat liiketoiminnan vallankumoukseen sekä palveluntarjoajien että kuluttajien näkökulmasta. Lisäksi puhdas edullisempi logistiikka johtaa myös uudenlaisiin tasapainoihin teollisuudessa. Kaikki tämä tulee vaatimaan uudenlaista osaamista, mutta toisaalta tarjoaa hurjan potentiaalin uudenlaiseen liiketoimintaa ajoneuvoihin ja logistiikkaan liittyen.
Piialla on yli 20 vuoden laaja-alainen kokemus eri toimialojen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kehittämisen parissa. Etenkin Toyotalta saadut opit, ongelmien ratkaisutaidot ja Lean-metodit ovat salainen ase, joita hän kantaa mukanaan.Hän on inspiroiva valmentaja ja muutoksen mahdollistaja, joka uskoo prosessien ja tiimityön sekä jatkuvan kehittämisen voimaan isojenkin muutosten läpiviemisessä. Työyhteisöihin, yritysten kulttuuriin ja ihmisten kehittämiseen investoidut pääomat tulevat aina takaisin.
Vaurioanalyysi käsitteenä on kummastuttanut reilun vuosikymmenen jo vauriokorjauksessa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Tietoiskussa käydään läpi käytännönläheisesti vaurioanalyysin tekemistä vauriokorjaamolla kolarissa vaurioituneeseen sähköautoon.
Vaurioanalyysissä dokumentaation standardi on se, että korjauskustannuslaskelman valokuvista ja asiakirjoista tulee käydä ilmi vaurionmäärä ja korjauskustannukset.
Mitä vahingossa on tapahtunut ja mitä se on aiheuttanut?
Liikenteessä oleva sähkö- ja hybridiajoneuvokanta kasvaa vauhdilla. Suomen tieliikenteessä olevien sähköautojen määrä oli noin 150 000 joulukuussa 2022, mikä on 50 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Sähkö- ja hybridiautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2022 oli lähes 70 %. Ajoneuvoja tuodaan Suomeen myös ulkomailta.
Ensimmäiset sähkö- ja hybridiautot alkavat olla nyt 10 vuotta vanhoja eli takuuajat ovat päättyneet. Sähköajoneuvojen ikääntyessä myös niiden akut ikääntyvät ja kuluvat. Käytettyjen autojen akkujen kunnosta tarvitaan luotettavaa ja mitattua tietoa.
Diagno Finland Oy:n operatiivinen johtaja Frans Malmari esittelee sähköajoneuvojen akkujen kunnon määritysmenetelmiä ja mahdollisuuksia autoalan jälkimarkkinoilla. Insinööri (AMK) Miska Penttinen esittelee AVILOO-testilaitteen käytettävyyttä sekä mittaustuloksia korkeajänniteakkujen kulumisesta.
Penttinen on työskennellyt autoalalla vuodesta 2016. Työtehtäviä ovat olleet mm. mekaanikon tehtävät, vaihto- ja tuontiautojen tarkastus ja kunnostus sekä automaahantuonnin takuukäsittelijän tehtävät. Penttinen valmistui Metropolia Ammattikorkeakoulusta autosähkötekniikan insinööriksi vuonna 2023. Hänen insinöörityönsä käsitteli sähköautojen korkeajänniteakkujen luonnollista kulumista.
Kainuun ammattiopiston opettajat toimivat usean maahantuojan teknisinä kouluttajina Suomessa. Tietonsa he käyvät hakemassa tehtaan järjestämistä koulutuksista, joita järjestetään etänä ja F2F toteutuksella. Pajassa käydään läpi hybridiauton akun diagnosointia sekä auton valmistajien ohjeita kuka saa aukaista ja korjata korkeajänniteakun, sekä millaisia erikoistyökaluja, mittalaitteita ja suojavarusteita työssä tarvitaan.
Sähkötekniikan ja väyläjärjestelmien lisääntyessä ajoneuvoissa sähköön liittyvät viat voivat olla vaikeasti diagnosoitavissa. Pelkkä järjestelmätesterin käyttö ja vikakoodit eivät aina anna luotettava kuvaa itse viasta, vaan vikadiagnoosin laatiminen vaatii syvällisempää tarkastelua esimerkiksi oskilloskooppimittauksilla. Monesti järjestelmätesterillä luettu vika on vain oire isommasta sähköviasta, jota järjestelmätesterillä ei saada kiinni.
TTS Työtehoseura Ry:n ajoneuvot ja työkoneet -tiimin koulutuspäällikkö Petri Oikarinen ja kouluttaja Sami Silventoinen vetävät AKL Tech Day -tapahtumassa työpajan, jossa perehdytään kuorma-auton sähkötekniseen mittaukseen osana vikadiagnoosia.
Petri Oikarinen, koulutuspäällikkö, Työtehoseura Ry
Oikarinen toimii Työtehoseura Ry:n Ajoneuvot ja työkoneet -tiimin koulutuspäällikkönä ja vastaa tiimin toiminnasta. Tiimin toimialueisiin kuuluu hyötyajoneuvo-, työkone-, maatalouskone- ja traktorimekaanikkojen sekä ajoneuvo- ja varaosamyyjien ja työnjohtajien ammatillinen koulutus kaikilla tutkintotasoilla. Oikarisella on usean vuoden kokemus ajoneuvotekniikan ja ajoneuvosähkötekniikan kouluttajan tehtävistä.
Arttu Toivonen on kirjoittanut autoista, autoilusta ja liikenteestä työkseen yli 15 vuoden ajan. Takana on vuosia niin klassikkoautojen kuin nykykulkineidenkin parissa autolehdissä, sanomalehdissä, radiossa, YouTubessa, podcasteissa, tapahtumajärjestäjänä, entisöintikilpailujen tuomarina ja autokirjailijana.
Tällä hetkellä Arttu työskentelee Iltalehdessä autotoimittajana ja tekee lehden tuottamaa Autoradio-podcast -sarjaa.
Brando Louhivaara on maamme johtavia tekoälyn kansantajuistajia.
Entinen radiojuontaja ja luova johtaja on kansainvälisestikin palkittu markkinoinnin, johtamisen ja yrityskulttuurin moniottelija. Visionääristä, energistä ja osallistavaa Brandoa kiitellään mukaansatempaavista ja innostavista puheenvuoroista opettajista enkelisijoittajiin.
Brando esittelee puheenvuorossaan tekoälytyökaluja ja niiden tehokasta käyttöä erilaisissa töissä.
Kuva ja teksti osittain luotu tekoälyn avulla.
Jesse Haapala on Kokkolan Autohuolto Oy yrittäjä. Yritys on panostanut viime vuosina merkittävästi sähkö- ja hybridiautojen diagnostiikkaan ja korjaukseen.
Jesse on saavuttanut maassamme vahvan aseman akkutekniikan osaajana ja esittelee toimintaansa laajasti sosiaalisessa mediassa.
Konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto (TTY) on luonut vahvaa pohjaa tekniikan ymmärtämiselle, lisäksi oma palo oppimiseen ja kiinnostus sähköautoihin on ajanut yrittäjää ja yritystä eteenpäin.
Jesse tulee kertomaan näkemyksiänsä viallisen korkeajänniteakun diagnosoinnista ja korjauksesta.
Markus Lepola on kone- ja tuotantotekniikan insinööri (AMK), joka on vetänyt Wetteri Powerin Pohjois-Suomen Service Centeria jo 5 vuotta. Hänellä on vahva kokemus raskasajoneuvojen huollosta ja miten siinä hyödynnetään telematiikan tuomaan dataa.
Puheenvuorossaan Markus kertoo, miten jälkimarkkinat voivat hyötyä autojen etäyhteyksistä sekä huoltojen että liiketoiminnan näkökulmasta.
Tero Lausala (VTM, MBA) on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut sekä yritysjärjestöjen (Suomalaisen Työn Liitto, Business Finland) että yritysten (Gartner Finland, Wärtsilä) johto- ja asiantuntijatehtävissä. Lausalalla on kokemusta myös tutkimus- ja yliopistomaailmasta.
Lausalan intohimona työssä on kokonaisuuksien ja toimintatapojen uudistaminen – asiakaslähtöisesti, dataa hyödyntäen, teknologiaa ennakkoluulottomasti käyttäen ja ihmisiä selkeästi ja lämpimällä, ihmisläheisellä tavalla johtaen.
Autoalalla on mahdollisuus tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mm. autojen sähköistymisen ja latausinfrastruktuurin rakentamisen kautta. Alalla on merkittävä vaikutus suomalaisten hyvinvointiin mm. työllisyyden ja verotuottojen kautta. Autoala tarvitsee oman vastuullisuusohjelmansa, kun EU:n ja asiakkaidenkin vaatimukset kasvavat. Kärsiessämme osaajapulasta, tulee alan vetovoimaa työnantajana parantaa.
Jouko Hakkarainen on tehnyt oppilaitosyhteistyötä aktiivisesti jo yli 25 vuoden ajan ja vaikuttaa mm. ammattikorkeakoulu Metropolian ajoneuvotekniikan työelämätoimikunnassa. Tämän lisäksi hänellä on lukuisia luottamustoimia liittyen autoalaan Suomessa.
Jouko osallistuu Neuvottelukunnan toiminta -paneelikeskusteluun.
Toni Suonpää on Auto Bassadonen Aftersales Manager, jolla on vahva kokemusta autohuollosta ja jälkimarkinoinnin johtamisesta. Tonilla on kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Turun ammattikorkeakoulusta.
Toni osallistuu Osaamisen jatkokehittämisen -paneelikeskusteluun.
Kenneth Nordströmillä on yli 40 vuoden työkokemus autoalalta, josta viimeiset 18 vuotta on kulunut autoalan koulutuksen parissa. Kenneth on vastannut vuodesta 2011 Omnian paikallisten autoalan työnantajien toimielimen toiminnasta. Lisäksi hän kuuluu APO-ohjausryhmään. Kenneth toimii myös ajoneuvoalan HTT-tavarantarkastajana.
Marko Hahto on toiminut yli 20 vuotta autosähkö- ja sähköautotekniikan ammatillisena opettajana. Hän toimii Ammattitaidon SM-kilpailujen Taitajan ajoneuvoalan päätuomarina. Hahto toimii Autoalan keskusliiton Hybridi- ja sähköajoneuvojen neuvottelukunnan asiantuntijajäsenenä.
Marko osallistuu osaamisen jatkokehittämisen paneelikeskusteluun.
Jari Ketola vastaa liiton kehittämistehtävien kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Kehitysjohtajana hän seuraa tarkasti autoalaa sekä siihen sidoksissa olevia muutostekijöitä. Jari Ketolan tehtäväkenttään liittyy vahvasti autoalan elinvoimaisuuden kehittäminen, johon kuuluu myös Autoalan vetovoimakampanja.
Jarilla on pitkä kokemus autoalalta, niin maahantuojan kuin vähittäiskaupan palveluksesta. Erilaisten työhön, organisaatioon ja johtamiseen liittyvien käytäntöjen sekä välineiden luominen ja jalkauttaminen yritysten liiketoimintojen kehittämisessä ovat tulleet hänelle tutuiksi vuosien aikana. Autoalan Keskusliitossa Jari Ketola on työskennellyt vuodesta 2012.
Workseed on taitojen oppimisen työkalu, joka on kehitetty erityisesti ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Se on laajasti käytössä toisen asteen oppilaitosten lisäksi myös ammattikorkeakouluissa. Palvelussa voidaan luoda tehtävänantoja käytännön taitojen harjoitteluun ja raportoida niitä opiskelijan omalla mobiililaitteella opettajan luomaan raporttipohjaan. Kokonaisuuden kautta voidaan opiskella tehokkaasti sekä tieto- että taitopuolista osaamista. Kehittymistä on helppo seurata, kommentoida ja arvioida osaamista. Workseed tarjoaa mahdollisuuksia myös yritysten oman henkilöstön, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien koulutukseen.
Teemu Tiainen on monipuolisten autoalan tehtävien kautta opetuksen digitalisaation intohimoiseksi kehittäjäksi ponnistanut insinööri.
Osallistujat pääsevät näkemään miten nopeasti yleistyvää VR-teknologiaa voidaan käyttää maalaussimulaattorissa ja oppilaitosympäristössä. Työpajassa esitellään VirtualAutoedU-maalaussimulaattorin kalibrointia, toimintaa sekä myös itse ruiskuttamista. Myös maalaussimulaattorin kokeilu on mahdollista ajan sallimissa rajoissa.
Roope Rokkonen on valmistunut 2015-2016 automaalariksi sekä autokorinkorjaajaksi PKKY:ltä eli nykyisestä Riveriasta, jonka jälkeen hän on työskennellyt automaalaamossa.
Syksyllä 2018 hän siirtyi Riverialle automaalauksen ja korinkorjauksen ammatilliseksi ohjaajaksi. Roope osallistui myös 2017 Skillsin järjestämiin automaalauksen MM-kilpailuihin Abu Dhabissa.
Millaisia ovat tulevaisuuden käyttövoimat? Työpajassa tutustutaan liikenteen käyttövoimaennusteisiin, eri käyttövoimien tulevaan kysyntään vaikuttaviin tekijöihin sekä käyttövoimamurrosta kiihdyttäviin ja hidastaviin tekijöihin.
Kalenoja työskentelee autoalan omassa Tieliikenteen Tietokeskuksessa liikenteen erityisasiantuntijana. Hänen osaamisalueisiinsa kuuluvat muun muassa liikenteen eri käyttövoimat sekä ympäristövaikutukset ja niitä koskeva lainsäädäntö. Tieliikenteen Tietokeskus kokoaa ja valmistelee ajankohtaista tutkimus- ja tilastoaineistoa autoalan tarpeisiin.
Työpajassa otetaan lyhyt katsaus kaasuun polttoaineena sekä kaasuautojen markkinoihin Suomessa. Tulemme lisäsi tutustumaan nykyaikaisten kaasuautojen tekniikkaan sekä kaasuautojen vaatimuksiin huolto- ja korjaustöissä.
Jussi Salmi on autoinsinööri ja toimii tekniikkapäällikkönä K-Auto Oy:ssä. Hän vetää jälkimarkkinoinnin tekniikkatiimiä, jonka tehtäviin kuuluu mm. korjaamoverkoston tuotetekninen tuki, korjaamovarusteiden ja erikoistyökalujen myynti ja hallinnointi sekä ajoneuvojen tekninen hyväksyntä. Salmella on autojen parissa toimimisesta kertynyt jo noin 15 vuoden kokemus eri rooleissa.
Käytännönläheinen katsaus huomionarvoisiin asioihin, jotka olemassa oleva koriteknologia erilaisine materiaaleineen, kuten alumiini ja hiilikuitu, on tuonut tullessaan. Asioita tarkastellaan muun muassa vaurion määrittämisen, liitos- ja työmenetelmien sekä laitteiden näkökulmasta.
Mikko Kittelä on autojen ja koneiden parissa kasvanut vauriokorjausalan ammattilainen. Kittelä aloitti vauriokorjauksen parissa korikorjaajana 1995 jatkaen vauriokorjausalan kouluttajana vuodesta 2010. Hän on perustaja ja yrittäjä Expertise Factoryssa 2018, joka tarjoaa koulutuksia vauriokorjausalan ammattilaisille. Kittelä on useamman automerkin valtuuttama kouluttaja ja matkustaa usein maailmalla uusimman tiedon perässä.
Vesa Härkösen nykyinen tehtävä LABin Muotoiluinstituutin johtajana alkoi 1.1.2020, kun Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyivät vuoden 2019 lopussa muodostaen täysin uuden LAB-ammattikorkeakoulun.
Härkönen on aiemmin toiminut muotoilijana, johtamistehtävissä sekä liiketoiminnan kehittäjänä konsulttitoimistoissa (Linja Design, Idean ja Conmio) sekä suuryrityksissä (KONE ja Elisa) sekä viimeisimpänä designtoimisto Nordkappin toimitusjohtajana.
Puheenvuorossaan Härkönen käsittelee palvelumuotoilun tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen liittyvän osaamisen ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Puheenvuoro rakentuu asiakaslähtöisyyden, taloudellisuuden, ekologian ja osaamisen ympärille. Tavoitteena on antaa alan kehittämiseen konkreettisia työkaluja käytännön esimerkkien avulla. Puheenvuorossa käydään läpi mahdollisuuksia, joita yritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä olisi mahdollista saavuttaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.
