AKL Tech Day on autoalan jälkimarkkinoinnin ja opetusalan parissa työskenteleville suunnattu osaajatapahtuma, jossa paneudutaan alan palveluliiketoiminnan käytännön haasteisiin, kehityskohtiin ja tulevaisuuden näkymiin.
”Teknologia on muuttunut ja tulee muuttumaan nopeasti lähivuosina. Joudumme muuttamaan rakenteita niin jälkimarkkinoinnissa kuin autokaupassa. Iso kysymys on, miten turvaamme alan työvoimatarpeen ja osaavien tekijöiden pysyvyyden alalla.”
Jouko Sohlberg
tekninen johtaja, Autoalan Keskusliitto
AKL Tech Day -tapahtuma on täynnä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja, käytännönläheisiä tietoiskuja sekä merkittäviä kohtaamisia.
Pidätämme oikeuden tarkentaa ohjelman sisältöä ja aikataulua.
Nämä jälkimarkkinoinnin ja autoalan asiantuntijat jakavat tietämystään AKL Tech Day -tapahtumassa.
| Aika | Ohjelma |
|---|---|
| 8:30-9:30 | Ilmoittautuminen, aamukahvit ja verkostoituminen |
| 9:30-10:45 |
Puheenvuorot Tero Lausala: Autokaupan yleinen tila Suomessa Jouko Sohlberg: Jälkimarkkinakatsaus Mikko Järvinen, Asta Hinds: Jälkimarkkinoiden pohjoismainen tutkimus |
| 10:45-11:15 | Kahvitauko ja verkostoituminen |
| 11:15-12:30 |
Puheenvuorot Keskustelu: Maahantuojan näkemys sähköautojen vaurioista ja niiden tarkastuksesta Mikko Järvinen: SFS 6002 -standardi ja sen velvoittavuus Keskustelu: Hyötyajoneuvot jälkimarkkinoissa tänään ja huomenna |
| 12:30-13:30 | Lounastauko ja verkostoituminen |
| 13:30-14:50 |
Puheenvuorot Akkuvauriotilastot ja korjaukset viranomaisten näkökulmasta Sähköautojen akkujen mittaus Matti Arvo: Liikennevahinkojen sekä kaskovakuutusten erot lainsäädännön/korvauksen näkökulmasta |
| 14:50-15:10 | Kahvitauko ja verkostoituminen |
| 15:10-16:30 |
Puheenvuorot Vuoden koulutuksen järjestäjän palkinnonjako Liiketoiminnan johtaminen ja data-analytiikka Peter Åhman, Jouko Sohlberg: Työ- ja asiakastyytyväisyyden kautta kannattavaa liiketoimintaa Ville Mirsch: Vastuullisuuden merkitys jälkimarkkinoissa Jouko Sohlberg: AKL:n tukitoimet & tulevat kehityshankkeet jälkimarkkinoille |
| 16:30 | Tapahtuma päättyy |
Päivän ensimmäisessä yhteissessiossa tarkastellaan kattavasti Suomen jälkimarkkinoiden tämänhetkistä tilannetta sekä tulevaisuuden kehityssuuntia. Aamupäivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, jotka valottavat autokaupan yleistä markkinatilannetta, esittelevät ajankohtaisen jälkimarkkinakatsauksen sekä tarjoavat näkemyksiä pohjoismaisesta tutkimuksesta ja sen tuomista opeista.
Puheenvuorossa Tero Lausala tarjoaa laajan katsauksen autokaupan markkinatilanteeseen Suomessa sekä tulevaisuuden näkymiä. Hän tarkastelee autokaupan ajankohtaisia teemoja ja trendejä, kuten käyttövoimia, kestävää kehitystä ja lainsäädännön vaikutuksia.
Sohlberg esittelee Suomen jälkimarkkinoiden nykytilan ja kehityssuunnat. Katsaus tarjoaa selkeän kuvan siitä, missä jälkimarkkinat tällä hetkellä ovat ja mihin suuntaan ne ovat kehittymässä.
Tässä puheenvuorossa esitellään tuore pohjoismainen tutkimus, joka tarjoaa vertailutietoa ja käytännön oppeja Suomen jälkimarkkinoiden kehittämiseen. Hinds ja Järvinen nostavat esiin keskeisiä havaintoja kehityksestä eri Pohjoismaissa.
Esitys toimii erinomaisena pohjana strategiselle keskustelulle ja tulevaisuuden suunnittelulle jälkimarkkinan kentällä.
Yhteissessiossa käännetään katse kohti sähköturvallisuutta sekä tulevaisuuden jälkimarkkinoita.
Mikko Järvinen tarjoaa selkeän katsauksen siihen, mitä SFS 6002 -standardi edellyttää ja miten se vaikuttaa alan toimijoihin.
”Hyötyajoneuvot jälkimarkkinoissa tänään ja huomenna” -keskustelussa käsitellään osaavan työvoiman merkitystä, veto- ja pitovoimaa sekä yhteistyön mahdollisuuksia maahantuonnin, vähittäiskaupan ja oppilaitosten välillä.
Tässä yhteissessiossa syvennytään sähköautojen vaurioihin ja niihin liittyvään vakuuttamiseen eri näkökulmista. Timo Ojala avaa sähköajoneuvojen korjaamisen ja muuntamisen haasteita lainsäädännön kannalta, kun taas Kimmo Perhoniemi tuo esiin maahantuojan näkemyksen vaurioiden tarkastuksesta. Frans Malmari keskittyy sähköautojen akkujen mittaustekniikoihin, ja Matti Arvo tarkastelee liikennevahinkojen ja kaskovakuutusten eroja korvauskäytäntöjen ja lainsäädännön näkökulmasta.
Päivän viimeisessä yhteissessiossa pureudutaan jälkimarkkinatoiminnan kehittämiseen datan, vastuullisuuden ja ihmisten kautta. Ohjelmassa kuullaan miten data tukee päätöksentekoa, miten hyvinvoiva henkilöstö ja tyytyväiset asiakkaat rakentavat kestävää tulosta, miksi päästötieto on tärkeä osa liiketoimintaa ja miten AKL tukee jälkimarkkinat.
Professori Petri Ahokangas esittelee, miten data-analytiikka tukee päätöksentekoa, tehostaa toimintaa ja parantaa asiakaskokemusta. Esityksessä käsitellään mm. miten data-analytiikka tukee ennakoivaa huoltoa, varastonhallintaa ja asiakasymmärrystä.
Miten työhyvinvointi ja asiakaskokemus vaikuttavat suoraan liiketoiminnan tulokseen? Tässä puheenvuorossa tarkastellaan, miten työ- ja asiakastyytyväisyys kulkevat käsi kädessä ja muodostavat vahvan perustan kannattavalle liiketoiminnalle jälkimarkkinoissa.
Kasvihuonepäästöt ovat keskeinen osa yritysten vastuullisuusraportointia – ja tärkeä datapiste myös jälkimarkkinoissa. CAB Group tarjoaa tarkkaa tietoa ajoneuvojen huollon ja korjauksen päästöistä, mikä tukee yrityksiä päästölaskennassa ja vastuullisuuden kehittämisessä.
Puheenvuorossa Hannu Vuorinen avaa miten päästötiedot liittyvät kestävyysraportointiin ja miten dataa tukee vastuullisia päätöksiä korjaamoalalla.
Kumppaniesitys
Timo Ojala on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija. AKL Tech Dayssa hän tulee puhumaan sähköajoneuvojen korjaamisen ja muuttamisen haasteista lainsäädännön kannalta.
Kimmo Perhoniemi toimii verkoston koulutuksista vastaavana päällikkönä K Auto Oy:ssä. Hänellä on 30 vuoden kokemus autotekniikasta. Koulutukseltaan hän on autotekniikan insinööri (YAMK).
Työurallaan Kimmo on toiminut merkkiorganisaatiossa jälleenmyyjän varaosa-, korjaamo- ja vauriokorjaamotehtävissä. Insinööriksi valmistumisen jälkeen noin 10 vuotta kului autoalan testaustehtävissä Test Center Tiililä Oy:ssä ja myöhemmin Test World Oy:ssä. Edelliset 15 vuotta hän on toiminut teknisenä kouluttajana ja viimeiset vuodet koulutustiimistä ja K-Auto Akatemiasta vastaavana nimikkeellä Competence Development Manager.
Uuden tekniikan kouluttaminen kuuluu edelleen vahvasti työnkuvaan. Päätyön ohella kouluttaminen nykyisessä Metropolia Ammattikorkeakoulussa oli osa arkea lähes 18 vuoden ajan. Kimmo on jäsenenä AKL:n Sähkö- ja hybridiajoneuvojen neuvottelutoimikunnassa.
Frans Malmari on pitkän kokemuksen omaava autoalan huippuasiantuntija. Hän on koulutukseltaan ajoneuvotekniikan insinööri (YAMK). Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli autoalan jälkimarkkinatehtävissä, jonka jälkeen siirtyi Ammattien edistämislaitoksen (nyk. Taitotalo) palvelukseen, jossa työskenteli erilaisissa ajoneuvoalan teknisissä asiantuntijatehtävissä mm. useiden automaahantuojien teknisten koulutusten parissa. Hän on myös luennoinut asiantuntijana useasti erilaisissa autoalan tapahtumissa ja toimii myös jäsenenä AKL:n Sähkö- ja hybridiajoneuvojen neuvottelukunnassa. Nykyisin hän työskentelee Diagno Finland Oy:ssä Operatiivisena johtajana vastaten yrityksen korjaamolaiteliiketoiminnasta ja teknisestä palvelusta. Nykyisessä tehtävässään hän on ollut vahvasti mukana myös kehittämässä sähköajoneuvojen korjauksiin keskittyvää riippumatonta e-Expert -korjaamokonseptia.
Olen 39-vuotias ajoneuvotekniikan insinööri ja toimin tällä hetkellä TTS Työtehoseurassa raskaan kaluston mekaanikkokoulutuksien sekä myyjäkoulutuksien koulutuspäällikkönä. Olen ennen koulutuspäällikön pestiä toiminut TTS:llä mekaanikkokouluttajana ja koulutusasiantuntijana sekä ennen koulutusmaailmaan siirtymistä mekaanikkona ja työnjohtajana useissa eri yrityksissä.
Toimenkuvaani kuuluu koulutusyhteistyön kehittäminen alan työnantajien kanssa ja tavoite on, että oppilaitoksena pystymme kouluttamaan opiskelijoille ammattia ja tarpeellisia, työelämässä tarvittavia taitoja. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä yrityksien suuntaan. Lisäksi teemme yhteistyötä AKL:n ja raskaan kaluston toimijoiden kanssa alan tunnettavuuden parantamiseksi Suomessa ja koordinoin jo perinteeksi muodostunutta, syksyisin järjestettäviä ajoneuvoalan opopäiviä.
Panu Leivo on Volvo Truck Center Vantaa huoltopäällikkö. Vantaan toimipiste on Volvolla Euroopan suurin hyötyajoneuvokorjaamo. Tehtävässä hän vastaa toimipisteen jälkimarkkinatoiminnoista korjaamon ja varaosien osalta. Toimipisteessä työskentelee yhteensä 100 hyötyajoneuvojen ammattilaista eri autoalan tehtävissä. Tehtävässä hänellä on vastuu henkilöstöjohtamista, toiminnan tuloksesta, henkilöstön rekrytoinneista ja asiakasyhteistyöstä.
Panu on 51-vuotias autoinsinööri ja 29 vuotta kestäneen työuran aikana hän on työskennellyt Kuorma- ja yhdistelmäajoneuvon kuljettajana, hyötyajoneuvo mekaanikkona, työnjohtajana ja 20 vuotta huoltopäällikkönä. Kuljettajan uran hän lopetti aloittaessaan opinnot Helsingissä viimeisessä teknikkokoulutuksessa ja jatkoi opiskeluja AMK insinööriksi työn ohessa Volvolla.
Oppilaitosyhteistyö on hänelle tuttua ja hän on tehnyt Volvo uransa aikana lukuisia rekrytointeja. Myös yhteistyö oppilaitosten kanssa on hänelle arkipäivää ja pitää tätä erittäin tärkeänä uusien ammattilaisten saamiseksi autoalalle. AKL hyötyajoneuvo koulutusneuvottelukunnassa Panu on toiminut jo toistakymmentä vuotta.
Olen VDL Bus & Coachin jälkimarkkinointipäällikkö, vastuullani Vantaan korjaamon toiminnot ja sopimuskorjaamoverkoston hallinta. Työssäni korostuu tiivis yhteistyö eri sidosryhmien, kuten asiakkaiden, päämiehen ja oppilaitosten kanssa. Erityisesti hyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa on osoittautunut yrityksellemme erinomaiseksi rekrytointikanavaksi.
Olen työskennellyt ajoneuvoalalla, pääasiassa hyötyajoneuvojen parissa, lähes 30 vuotta valmistumiseni jälkeen. Uravaiheisiini sisältyvät mekaanikon, varaosamyyjän, työnjohtajan ja huoltopalvelupäällikön tehtävät ennen nykyistä jälkimarkkinointipäällikön roolia. Mielekkäintä minulle hyötyajoneuvoalalla työskentelyssä on ollut mahdollisuus työskennellä eri työtehtävissä sekä jatkuva osaamiseni kehittäminen.
Asta Hinds on Autoalan Keskusliiton johtava analyytikko, joka tuottaa ajankohtaisia markkinakatsauksia ja tilastokoosteita sekä kehittää tietopalveluja autoalan ja tieliikenteen teemoista. Hänellä on vahva tausta markkina-analyysien ja strategisen päätöksenteon tukemisessa, ja hän on aiemmin työskennellyt muun muassa kehityspäällikkönä ja tutkimuspäällikkönä kansainvälisessä päivittäistavarakaupassa.
Hannu Vuorinen on kokenut autoalan asiantuntija, joka on rakentanut uraansa teknologian, vakuutusalan ja ajoneuvopalveluiden rajapinnassa. CAB Group AB:n avainasiakaspäällikkönä hän vastaa Suomen markkinasta CABin Automotive-tuotteiden osalta ja johtaa SaaS-pohjaisten ratkaisujen kehitystä, jotka yhdistävät vakuutusyhtiöt, korjaamot ja varaosatoimittajat – tehostaen prosesseja ja parantaen asiakaskokemusta koko autoalan ekosysteemissä.
Hannulla on vahva tausta SaaS-ohjelmistoista, jälkimarkkinoinnista, logistiikasta ja valmistavasta teollisuudesta ja autoalasta. Hän on ollut keskeisessä roolissa uusien palveluiden kaupallistamisessa ja digitaalisten toimintamallien jalkauttamisessa.
Hänellä on MBA-tutkinto dataosaamisesta ja tekoälystä sekä tradenomin (BBA) tutkinto myynnin ja markkinoinnin erikoistumisalueelta. Hannu suhtautuu intohimoisesti teknologian hyödyntämiseen liikkuvuuden tulevaisuuden rakentamisessa ja uskoo vahvasti asiakaslähtöiseen, ketterään kehittämiseen.
Peter Åhmanilla on yli 40v etulinjan kokemus myyntiin panostavissa organisaatioissa vahvojen brändien parissa, useimmiten haastajan roolissa ja toimitusjohtajana. Vankka johtamiskokemus on karttunut niin kuluttaja- kuin yritysten välisestä liiketoiminnasta. Peterille on tuttua toimia yhtä lailla kansainvälisissä konserneissa kuin kotimaisissa perheyhtiöissä. Liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti laadukkaan asiakaspalvelun ja tavoitteellisen myyntityön näkökulmasta ovat Peterin vahvinta osaamisaluetta. Kehityshankkeet, klinikat, valmennukset, rekrytointi ja tutkimukset kuuluvat Peterin palveluihin. Toimintaotteeltaan Peter on tuloshakuinen, positiivinen, konkreettinen ja täsmällinen.
Tero Lausala (VTM, MBA) on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut sekä yritysjärjestöjen (Suomalaisen Työn Liitto, Business Finland) että yritysten (Gartner Finland, Wärtsilä) johto- ja asiantuntijatehtävissä. Lausalalla on kokemusta myös tutkimus- ja yliopistomaailmasta.
Lausalan intohimona työssä on kokonaisuuksien ja toimintatapojen uudistaminen – asiakaslähtöisesti, dataa hyödyntäen, teknologiaa ennakkoluulottomasti käyttäen ja ihmisiä selkeästi ja lämpimällä, ihmisläheisellä tavalla johtaen.
Autoalalla on mahdollisuus tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mm. autojen sähköistymisen ja latausinfrastruktuurin rakentamisen kautta. Alalla on merkittävä vaikutus suomalaisten hyvinvointiin mm. työllisyyden ja verotuottojen kautta. Autoala tarvitsee oman vastuullisuusohjelmansa, kun EU:n ja asiakkaidenkin vaatimukset kasvavat. Kärsiessämme osaajapulasta, tulee alan vetovoimaa työnantajana parantaa.
Jouko Sohlberg vastaa autoalan ammatillisesta koulutusyhteistyöstä ministeriöiden ja oppilaitosten kanssa. Kokenut kouluttaja ja opettaja, jolla on lukuisia luottamustoimia tehtäväkenttäänsä liittyen. Sohlberg on Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja ja jälkimarkkinoinnin ja huolto- sekä korjaamotoiminnan ammattilainen.
Mikko Järvinen on Autoalan Keskusliiton johtava asiantuntija, tekniset palvelut. Tehtävässä hän luo AKL:n jäsenistölle tilastoja ja katsauksia jälkimarkkinoiden tilanteesta ja sen kehityksestä. Tehtävä sisältää myös konsultointia ja yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten sekä eri viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa.
Mikko on 53-vuotias autoinsinööri ja 27 vuotta kestäneen työuran aikana hän on työskennellyt sekä autojen maahantuonnin, että vähittäiskaupan puolella. Hän aloitti uran teknisenä kouluttajana ja vuonna 2005 siirtyi kouluttajaksi maahantuontiin. Vuosina 2001-2005 hän kävi myös päätyön ohella opettamassa auto- ja moottoritekniikkaa ammattikorkeakoulu Stadiassa.
Vuonna 2011 Mikko siirtyi vähittäiskaupan puolelle jälkimarkkinointipäälliköksi, jossa hänen vastuulla oli mm. huoltotoiminnot, laatujärjestelmät ja korjaamolaitehankinnat. Vuonna 2022 lähtien hän oli Head of Technical and Field support ja toukokuussa 2025 hän aloitta työt Autoalan Keskusliitossa.
Ville on AKL:n vastuullisuusasiantuntija ja hän neuvoo ja kouluttaa jäsenyrityksiä mm. vastuullisuusraportoinnin toteuttamisessa. Ville on aiemmin työskennellyt rahoitusalalla rahoituspäällikkönä sekä green loan ambassadorina. Hän on lisäksi toiminut asiakasvastuuhenkilönä Suomen suurimmissa vastuullisissa ryhmärakennushankkeissa.
Valmistuttuaan 1986 kauppatieteiden maisteriksi Rissa on toiminut käytännössä koko työelämänsä autoalalla useissa eri tehtävissä. Ennen Autoalan Keskusliittoon tuloa hän toimi toistakymmentä vuotta Nordea Rahoituksessa autorahoituksen ja kuluttajarahoituksen parissa niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Ennen rahoitusyhtiöaikaa Rissa toimi autoliikkeissä vähittäiskaupan eri tehtävissä. Suomen ajautuessa syvään lamaan 1990-luvun alussa erityisesti autokauppa koki kovia. Rissa oli mukana saneeraamassa kahta eri autoliikettä aikana, jolloin puolet Suomen autoliikkeistä meni konkurssiin. Saneerauksen jälkeen alkoi kannattavan kasvun suunnittelu. Nuo ajat ovat jääneet vahvasti Rissan työkalupakkiin kasvattavana kokemuksena johtamisesta ja erityisesti strategisen suunnittelun tärkeydestä.
Rissa on työtehtäviensä johdosta mukana useissa eri hallituksissa. Muun muassa viimeiset kolme vuotta hän on ollut mukana Cecran (European Council for Motor Trades and Repairs) hallituksessa, missä hän edustaa Suomen lisäksi muita Pohjoismaita. Cecra on autoalan Euroopan vähittäiskaupan edunvalvontajärjestö Brysselissä.
Jouko Sohlberg vastaa autoalan ammatillisesta koulutusyhteistyöstä ministeriöiden ja oppilaitosten kanssa. Hän on kokenut kouluttaja ja opettaja, jolla on lukuisia luottamustoimia tehtäväkenttäänsä liittyen.
Sohlberg on Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja ja jälkimarkkinoinnin ja huolto- sekä korjaamotoiminnan ammattilainen.
Valmistuttuaan ammattikoulusta Juntunen työskenteli autonkuljettajana, kunnes kuljetusjoukoissa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen hän jatkoi opiskeluja teknillisessä oppilaitoksessa. Jouni valmistui insinööriksi ja sen jälkeen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi työskennellen opiskelujen ohella rekkakuskina ja ajojärjestelijä. Maisteriksi valmistuttuaan Juntunen siirtyi työskentelemään Oulun yliopistolle. Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon Juntunen suoritti 2010 ja tekniikan tohtorin tutkinnon 2014. Teknillisen tiedekunnan dosentuurin – opetusalana toimitusketjujen hallinta – Juntunen sai vuonna 2014. Tällä hetkellä Juntunen työskentelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun autoalan liiketoiminnan professorina. Edelleen Juntunen ajaa silloin tällöin myös linja-autoja ja rekkoja, sekä on erittäin kiinnostunut koeajamaan uusilla käyttövoimilla toimivia ja uusia ominaisuuksia sisältäviä ajoneuvoja.
Autoalan palveluliiketoiminnan kehittäminen ja uudet toimintamallit
Energiamurros uusiutuviin liikennepolttoaineisiin laskee logistiikan kustannuksia ja vaatii ajoneuvojen lisäksi ympäröivältä infrastruktuurilta uusia toimintoja ja palveluita. Ajoneuvojen muutos perinteisistä rautatuotteista ohjelmistotuotteiksi mahdollistaa nopean tietoliikenteen ajoneuvojen välillä sekä ajoneuvojen ja infrastruktuurin välillä, lisäksi ajoneuvot pystyvät ohjelmistojen myötä tuottamaan uusia toimintoja ja palveluita. Uudet mobiilit palvelut johtavat liiketoiminnan vallankumoukseen sekä palveluntarjoajien että kuluttajien näkökulmasta. Lisäksi puhdas edullisempi logistiikka johtaa myös uudenlaisiin tasapainoihin teollisuudessa. Kaikki tämä tulee vaatimaan uudenlaista osaamista, mutta toisaalta tarjoaa hurjan potentiaalin uudenlaiseen liiketoimintaa ajoneuvoihin ja logistiikkaan liittyen.
Piialla on yli 20 vuoden laaja-alainen kokemus eri toimialojen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kehittämisen parissa. Etenkin Toyotalta saadut opit, ongelmien ratkaisutaidot ja Lean-metodit ovat salainen ase, joita hän kantaa mukanaan.Hän on inspiroiva valmentaja ja muutoksen mahdollistaja, joka uskoo prosessien ja tiimityön sekä jatkuvan kehittämisen voimaan isojenkin muutosten läpiviemisessä. Työyhteisöihin, yritysten kulttuuriin ja ihmisten kehittämiseen investoidut pääomat tulevat aina takaisin.
Sähkötekniikan ja väyläjärjestelmien lisääntyessä ajoneuvoissa sähköön liittyvät viat voivat olla vaikeasti diagnosoitavissa. Pelkkä järjestelmätesterin käyttö ja vikakoodit eivät aina anna luotettava kuvaa itse viasta, vaan vikadiagnoosin laatiminen vaatii syvällisempää tarkastelua esimerkiksi oskilloskooppimittauksilla. Monesti järjestelmätesterillä luettu vika on vain oire isommasta sähköviasta, jota järjestelmätesterillä ei saada kiinni.
TTS Työtehoseura Ry:n ajoneuvot ja työkoneet -tiimin koulutuspäällikkö Petri Oikarinen ja kouluttaja Sami Silventoinen vetävät AKL Tech Day -tapahtumassa työpajan, jossa perehdytään kuorma-auton sähkötekniseen mittaukseen osana vikadiagnoosia.
Petri Oikarinen, koulutuspäällikkö, Työtehoseura Ry
Oikarinen toimii Työtehoseura Ry:n Ajoneuvot ja työkoneet -tiimin koulutuspäällikkönä ja vastaa tiimin toiminnasta. Tiimin toimialueisiin kuuluu hyötyajoneuvo-, työkone-, maatalouskone- ja traktorimekaanikkojen sekä ajoneuvo- ja varaosamyyjien ja työnjohtajien ammatillinen koulutus kaikilla tutkintotasoilla. Oikarisella on usean vuoden kokemus ajoneuvotekniikan ja ajoneuvosähkötekniikan kouluttajan tehtävistä.
Arttu Toivonen on kirjoittanut autoista, autoilusta ja liikenteestä työkseen yli 15 vuoden ajan. Takana on vuosia niin klassikkoautojen kuin nykykulkineidenkin parissa autolehdissä, sanomalehdissä, radiossa, YouTubessa, podcasteissa, tapahtumajärjestäjänä, entisöintikilpailujen tuomarina ja autokirjailijana.
Tällä hetkellä Arttu työskentelee Iltalehdessä autotoimittajana ja tekee lehden tuottamaa Autoradio-podcast -sarjaa.
Brando Louhivaara on maamme johtavia tekoälyn kansantajuistajia.
Entinen radiojuontaja ja luova johtaja on kansainvälisestikin palkittu markkinoinnin, johtamisen ja yrityskulttuurin moniottelija. Visionääristä, energistä ja osallistavaa Brandoa kiitellään mukaansatempaavista ja innostavista puheenvuoroista opettajista enkelisijoittajiin.
Brando esittelee puheenvuorossaan tekoälytyökaluja ja niiden tehokasta käyttöä erilaisissa töissä.
Kuva ja teksti osittain luotu tekoälyn avulla.
Jesse Haapala on Kokkolan Autohuolto Oy yrittäjä. Yritys on panostanut viime vuosina merkittävästi sähkö- ja hybridiautojen diagnostiikkaan ja korjaukseen.
Jesse on saavuttanut maassamme vahvan aseman akkutekniikan osaajana ja esittelee toimintaansa laajasti sosiaalisessa mediassa.
Konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto (TTY) on luonut vahvaa pohjaa tekniikan ymmärtämiselle, lisäksi oma palo oppimiseen ja kiinnostus sähköautoihin on ajanut yrittäjää ja yritystä eteenpäin.
Jesse tulee kertomaan näkemyksiänsä viallisen korkeajänniteakun diagnosoinnista ja korjauksesta.
Workseed on taitojen oppimisen työkalu, joka on kehitetty erityisesti ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Se on laajasti käytössä toisen asteen oppilaitosten lisäksi myös ammattikorkeakouluissa. Palvelussa voidaan luoda tehtävänantoja käytännön taitojen harjoitteluun ja raportoida niitä opiskelijan omalla mobiililaitteella opettajan luomaan raporttipohjaan. Kokonaisuuden kautta voidaan opiskella tehokkaasti sekä tieto- että taitopuolista osaamista. Kehittymistä on helppo seurata, kommentoida ja arvioida osaamista. Workseed tarjoaa mahdollisuuksia myös yritysten oman henkilöstön, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien koulutukseen.
Teemu Tiainen on monipuolisten autoalan tehtävien kautta opetuksen digitalisaation intohimoiseksi kehittäjäksi ponnistanut insinööri.
Osallistujat pääsevät näkemään miten nopeasti yleistyvää VR-teknologiaa voidaan käyttää maalaussimulaattorissa ja oppilaitosympäristössä. Työpajassa esitellään VirtualAutoedU-maalaussimulaattorin kalibrointia, toimintaa sekä myös itse ruiskuttamista. Myös maalaussimulaattorin kokeilu on mahdollista ajan sallimissa rajoissa.
Roope Rokkonen on valmistunut 2015-2016 automaalariksi sekä autokorinkorjaajaksi PKKY:ltä eli nykyisestä Riveriasta, jonka jälkeen hän on työskennellyt automaalaamossa.
Syksyllä 2018 hän siirtyi Riverialle automaalauksen ja korinkorjauksen ammatilliseksi ohjaajaksi. Roope osallistui myös 2017 Skillsin järjestämiin automaalauksen MM-kilpailuihin Abu Dhabissa.
Millaisia ovat tulevaisuuden käyttövoimat? Työpajassa tutustutaan liikenteen käyttövoimaennusteisiin, eri käyttövoimien tulevaan kysyntään vaikuttaviin tekijöihin sekä käyttövoimamurrosta kiihdyttäviin ja hidastaviin tekijöihin.
Kalenoja työskentelee autoalan omassa Tieliikenteen Tietokeskuksessa liikenteen erityisasiantuntijana. Hänen osaamisalueisiinsa kuuluvat muun muassa liikenteen eri käyttövoimat sekä ympäristövaikutukset ja niitä koskeva lainsäädäntö. Tieliikenteen Tietokeskus kokoaa ja valmistelee ajankohtaista tutkimus- ja tilastoaineistoa autoalan tarpeisiin.
Työpajassa otetaan lyhyt katsaus kaasuun polttoaineena sekä kaasuautojen markkinoihin Suomessa. Tulemme lisäsi tutustumaan nykyaikaisten kaasuautojen tekniikkaan sekä kaasuautojen vaatimuksiin huolto- ja korjaustöissä.
Jussi Salmi on autoinsinööri ja toimii tekniikkapäällikkönä K-Auto Oy:ssä. Hän vetää jälkimarkkinoinnin tekniikkatiimiä, jonka tehtäviin kuuluu mm. korjaamoverkoston tuotetekninen tuki, korjaamovarusteiden ja erikoistyökalujen myynti ja hallinnointi sekä ajoneuvojen tekninen hyväksyntä. Salmella on autojen parissa toimimisesta kertynyt jo noin 15 vuoden kokemus eri rooleissa.
Käytännönläheinen katsaus huomionarvoisiin asioihin, jotka olemassa oleva koriteknologia erilaisine materiaaleineen, kuten alumiini ja hiilikuitu, on tuonut tullessaan. Asioita tarkastellaan muun muassa vaurion määrittämisen, liitos- ja työmenetelmien sekä laitteiden näkökulmasta.
Mikko Kittelä on autojen ja koneiden parissa kasvanut vauriokorjausalan ammattilainen. Kittelä aloitti vauriokorjauksen parissa korikorjaajana 1995 jatkaen vauriokorjausalan kouluttajana vuodesta 2010. Hän on perustaja ja yrittäjä Expertise Factoryssa 2018, joka tarjoaa koulutuksia vauriokorjausalan ammattilaisille. Kittelä on useamman automerkin valtuuttama kouluttaja ja matkustaa usein maailmalla uusimman tiedon perässä.
Vesa Härkösen nykyinen tehtävä LABin Muotoiluinstituutin johtajana alkoi 1.1.2020, kun Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyivät vuoden 2019 lopussa muodostaen täysin uuden LAB-ammattikorkeakoulun.
Härkönen on aiemmin toiminut muotoilijana, johtamistehtävissä sekä liiketoiminnan kehittäjänä konsulttitoimistoissa (Linja Design, Idean ja Conmio) sekä suuryrityksissä (KONE ja Elisa) sekä viimeisimpänä designtoimisto Nordkappin toimitusjohtajana.
Puheenvuorossaan Härkönen käsittelee palvelumuotoilun tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen liittyvän osaamisen ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Puheenvuoro rakentuu asiakaslähtöisyyden, taloudellisuuden, ekologian ja osaamisen ympärille. Tavoitteena on antaa alan kehittämiseen konkreettisia työkaluja käytännön esimerkkien avulla. Puheenvuorossa käydään läpi mahdollisuuksia, joita yritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä olisi mahdollista saavuttaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.