EtusivuToimialaLiikenteen ja autojen verotus

Tieliikenteestä kerättiin Suomessa vuonna 2018 noin 8,4 miljardia euroa verotuloja. Tästä noin miljardi palautuu liikennesektortille mm. tienpitoon ja -rakentamiseen.

Arvonlisävero uusien autojen kaupassa, huolto- ja korjaamopalveluissa, varaosakaupassa ja polttoaineiden myynnissä on 24 %. Tieliikenne maksaa arvonlisäveron ohella erityisveroja. Merkittävimmät näistä ovat bensiinistä ja dieselöljystä perittävä polttoainevero, henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien käyttöönotossa perittävä autovero sekä vuosittainen ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja ja muilta kuin bensiiniä polttoaineena käyttäviltä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoilta perittävästä käyttövoimaverosta. Polttoaineveron määrästä peritään myös arvonlisävero.

Kansainvälisessä vertailussa (EU-15) autoilun ja tieliikenteen verotus on Suomessa yksi kireimmistä. Suomen sijoitusta vertailussa, Tanskan ohella, nostaa korkea auton hankintaan kohdistuva verotus eli autovero ja polttoainevero.

Verojen osuus keskivertoauton hinnasta vuonna 2018

(hiilidioksidipäästöt 117 g/km (vanha mittaustapa NEDC)

Hinta ilman veroja20 791 €66 %
Arvonlisävero5 419 €17 %
Autovero5 330 €17 %
Asiakashinta31 540 €100 %

Autovero

Suomessa on EU-maiden toiseksi korkein auton hankinnan verotus, mikä hidastaa autokannan uudistumista. Vuoden 2018 lopussa liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 12,1 vuotta. Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä oli 20,6 vuotta.

Verotuksella voidaan tukea liikennepolitiikan tavoitteita, kuten liikenneturvallisuuden parantamista ja päästöjen vähentämistä. Suomessakin tavoitteena on ollut siirtää verotuksen painopistettä hankinnasta käyttöön, mikä ohjaisi selvästi enemmän energiataloudelliseen ajoneuvokalustoon.

Suurimmassa osassa EU-maita ei ole auton hankintaverotusta, vaan verotuksen painopiste on vuosittaisissa käyttömaksuissa, eli ajoneuvoveron tapaisessa verossa. Korkean autoveron maita ovat Suomen lisäksi Tanska, Irlanti, Portugali, Alankomaat ja Kreikka. EFTA-maista myös Norjassa on suhteellisen korkea autovero. Suomessa keskimääräinen autovero on EU:n toiseksi suurin, vuonna 2016 keskimääräinen autovero oli noin 6 040 euroa. Korkean autoveron takia henkilöautojen hankintahinnat ovat Suomessa noin viidenneksen EU-maiden keskitasoa korkeammat.

Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat koko EU:ssa vähentyneet nopeasti vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2018 ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 117,4 g/km. Ennen veromuutosta vuonna 2007 uusien autojen keskimääräinen CO2-päästö oli 178 g/km. Taustalla on EU:n autonvalmistajille asettama päästöjen tavoitearvo vuosille 2015 ja 2020, joka on vähentänyt merkittävästi tarjolle tulevien automallien polttoaineenkulutusta ja sitä kautta myös hiilidioksidipäästöjä.

Ajoneuvovero

Suomessa rekisteröidystä tai Suomessa käytettävästä ajoneuvosta suoritetaan valtiolle ajoneuvoveroa, joka määritellään päiväkohtaisena. Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja juuta kuin bensiiniä polttoaineenaan käyttävillä ajoneuvoilta perittävästä käyttövoimaverosta.

Perusvero

Perusveroa peritään uudemmilta henkilö- ja pakettiautoilta auton rekisteritietoihin merkittyjen hiilidioksidipäästöihin perustuen. Kokonaismassaltaan enintään 2 500 kg:n henkilöautoilta käyttöönotosta 1.1.2001 alkaen, yli 2 500 kg:n henkilöautoilta käyttöönotosta 1.1.2002 alkaen, kaksikäyttöautoilta käyttöönotosta 1.1.2006 alkaen ja pakettiautoilta käyttöönotosta 1.1.2008 alkaen.

Vanhemmilta henkilö- ja pakettiautoilta sekä sellaisilta uudemmilta henkilö- ja pakettiautoilta joiden hiilidioksidipäästöjä ei ole merkitty ajoneuvon rekisteritietoihin, veroa peritään niiden kokonaismassaan perustuen.

Käyttövoimavero

Käyttövoimaveroa peritään muuta polttoainetta kuin bensiiniä käyttäviltä ajoneuvoilta niiden kokonaismassaan perustuen. Veron määrä vaihtelee henkilö- ja pakettiautoilla ajoneuvoluokan ja käyttövoiman mukaan ja kuorma-autoilla akselilukumäärän mukaan sekä sen perusteella, minkälaista perävaunua niillä voidaan vetää.

Tieliikenteen verotusta on tarkemmin kuvattu Autoalan Tiedotuskeskuksen sivuilla.

Autoalan Keskusliitto © 2020 Tietosuojaseloste