23.1.2023
Tänä vuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista hieman alle puolet on ollut yritysten käyttöön rekisteröityjä autoja. Noin neljännes kaikista uutena ensirekisteröidyistä autoista on hankittu työsuhdeautokäyttöön. Noin viidennes yritysten hankkimista autoista on vuokrauskäyttöön meneviä autoja ja noin viidennes myyntivarastoon hankittavia autoja. Taksikäyttöön on viime vuosina rekisteröity noin 1 500 uutta autoa vuosittain.
Työsuhdeautoja on autokannassa hieman yli 70 000. Vaikka työsuhdeautojen osuus autokannasta on pieni, niiden merkitys autokannan uusiutumiselle on tärkeä, sillä työsuhdeautojen keskimääräinen käyttöikä on noin kolme vuotta, jonka jälkeen ne palautuvat kuluttajamarkkinoille käytettyinä autoina. Työsuhdeautojen rekisteröinnit ovat yleensä vilkkaimmillaan vuoden viimeisinä kuukausina ja vähiten työsuhdeautoja rekisteröidään alkuvuodesta.
”Työsuhdeautojen merkitys autokannan uudistajana korostuu erityisesti matalasuhdanteessa, jossa kotitalouksien autohankinnat vähenevät. Tänä vuonna yritysleasingin osuus autohankinnoista on kasvanut ennätyksellisen suureen noin 30 prosentin osuuteen”, kertoo AKL:n toimitusjohtaja Tero Lausala.
Työsuhdeautokannan sähköistyminen on saanut vauhtia vuosina 2021 ja 2022 voimaan tulleista verokannusteista, jotka tasaavat ladattavien autojen korkeammasta hankintahinnasta johtuvaa korkeaa verotusarvoa. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvoa on alennettu 170 eurolla kuukaudessa ja päästötasoltaan 1–100 g/km autojen 85 eurolla kuukaudessa. Verokannuste on valtion taloudelle edullinen, sillä se vähentää vain vähän valtion ja kuntien verotuloja. Työsuhdeautoilijan kannalta kyse on kuitenkin merkittävästä ladattavan työsuhdeauton valintaan kannustavasta etuudesta.