Miten eri sukupolvien käsitys työstä ja kuluttamisesta eroavat? Millainen on työyhteisö, joka vetää puoleensa eri sukupolvia? Mitä se vaatii johtajilta? 

Olemme kaikki oman aikamme tuotteita, painottaa brittiläinen johtava sukupolvitutkija Eliza Filby. Kun ymmärrämme tämän, ja lähestymme toisiamme empaattisesti eri näkemyksiä kuunnellen, voimme poistaa tai ainakin madaltaa sukupolvien välisiä kuiluja.

– Puhukaa, kyselkää ja ihmetelkää yhdessä, millaista oli elää 80- tai 90-luvulla, entä varhaisella 2000-luvulla, kun ei ollut vielä sosiaalista mediaa. Entä mitä älypuhelin taskussa ja kaikki maailman tieto saatavilla kasvava 13-vuotias miettii elämästä ja omasta työurastaan?

– Olkaa aidosti kiinnostuneita ja kuunnelkaa toisianne. Tämä luo rakentavaa dialogia niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin perheiden sisällä, Filby painottaa.

Korona-aika opetti meille uutta

Filby on tutkija, joka auttaa yrityksiä ja palveluntuottajia ymmärtämään sukupolvien, ikääntymisen ja perheiden historiaa ja sitä, miten muutokset ihmisten uskomuksissa ja käyttäytymisessä vaikuttavat työhön, koulutukseen, politiikkaan, yhteiskuntaan ja talouteen.

– Näiden muutosten ymmärtäminen on erityisen tärkeää juuri nyt Covid-19-pandemian jälkeisenä aikana, joka vaikutti olennaisesti jokaisen sukupolven prioriteetteihin koskien yhteiskuntaa, työelämää ja kulutustottumuksia, hän sanoo.

Yksi hyvä esimerkki on Baby Boomersit, vuosina 1946–1964 syntynyt sukupolvi. Viimeistään nyt myös heidän keskuudessaan tapa vuokrata ja lainata kulutustuotteita vaatteista leasing-autoihin on yleistynyt perinteisen omistamisen rinnalla. Koska vietimme ”lock downissa” paljon aikaa perheen parissa, vuorovaikutus sukupolvien välillä oli suurta ja saimme tosiltamme vaikutteita.

Perheen sisäiset tavat ja elämäntilanne vaikuttavat Filbyn mukaan kulutustottumuksiin jopa enemmän kuin sukupolvien väliset erot.

– Nuoremmille esimerkiksi auton omistaminen ei ole enää niinkään statussymboli vaan ennemmin käytännöllinen ratkaisu, joka kertoo vakiintuneemmasta elämänvaiheesta.

Suuret puheet versus kuunteleminen

­Sosiaalisen median aikakaudella ”suuret puheet” eli se, miten ja mitä asioista puhutaan ja kirjoitetaan eri fiideissä, vaikuttaa ostopäätöksiimme ja siihen, mihin yrityksiin hakeudumme töihin. Tämän nojalla unohdammekin usein helposti yhden ihmisyyden perustaitomme eli toisten aidon kuuntelemisen.

Kuunteleminen onkin taito, jota Filby peräänkuuluttaa myös tämän päivän johtajilta.

– Johtajan ensisijainen tehtävä on luoda yritykseen mahdollisimman demokraattinen työilmapiiri, jossa jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja vielä niin, että sisäinen dialogi johtaa myös tekoihin.

– Pääviestini työpaikoille onkin, että panostakaa sisäiseen viestintään. Luokaa mahdollisuus uuden oppimiselle ja kehittymiselle, ei vaan kurssien ja työpajojen muodossa vaan niin, että eri sukupolvet voivat kohdata aidosti kasvokkain ja oppia toinen toisiltaan.

Mahdollisuus kehittyä ja voida hyvin työelämässä on Filbyn mukaan erityisen tärkeää juuri nuorille, joille pysyvyys saman firman palveluksessa vain yhden varman tulonlähteen varassa ei ole enää saavutus sinänsä.

– Yritys- ja työkulttuuri, joka mahdollistaa kehittymisen ja tukee kokonaisvaltaisesti tasapainoista elämää, saa myös nuoret pysymään varmemmin toimistoissa. Eri sukupolvet kannattaa nähdä rikkautena ja hyödyntää jokaisen tarjoamat vahvuudet niin töissä kuin kotona.

Eliza Filbyn ajatuksia sukupolvien välisistä eroista ja niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan, työelämään ja kulutuskäyttäytymiseen kuulet lisää AKL Summitissa. Tule mukaan!