Vastuullisuus luo yrityksille kilpailuetuja, mutta pelkät sanat eivät riitä. Niiden on muututtava teoksi ja osaksi työntekijä- ja asiakaskokemusta.
Vastuullisuudesta on tullut megatrendi ja yritysten odotetaan yhä enemmän kantavan vastuuta toimintansa vaikutuksista ihmisiin sekä ympäristöön.
– Yritysvastuu ei ole mitään päälle liimattua, jota voimme ostaa rahalla tai toteuttaa kauniita raportteja hiomalla. Aito vastuullisuuden mittari on siinä, miten yritys onnistuu vastaamaan ajan arvoihin toimintansa ja tuotteidensa kautta, toteaa vastuullisen työelämän ja yrityskulttuurin asiantuntija Niina Ratsula.
Ratsulan mukaan vastuullisuus on osa yrityskulttuuria, yksilöstä lähtevää toimintaa. Se on ratkaisuja, joita teemme arjessa, koska se mitä ajattelemme toisista ihmistä sekä ympäristöstä heijastuu käytökseemme.
– Virallisten vastuullisuustekojen lisäksi yritysten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten vastuullisuus näkyy asiakaskohtaamisissa ja työntekijäkokemuksessa. Vaikka yrityksellä olisi kaikki mahdolliset vastuullisuussertifikaatit ja viimeisen päälle laadittu vastuullisuusraportti, mutta työntekijöillä on paha olo töissä, voimmeko silloin sanoa, että yritys on vastuullinen.
– Pienet yksittäiset kokemukset luovat käsitystämme siitä, millainen toimija yritys on. Haasteita syntyy, jos yksilön kokemus on ristiriidassa yrityksen virallisen viestin kanssa, Ratsula painottaa.
Vastuullisuus vaatii mukavuusalueen ylittämistä
Ratsula on tehnyt 15 vuotta töitä vastuullisemman työelämän puolesta. Hän on toiminut suurten pörssiyhtiöiden asiantuntija- ja johtotehtävissä, viimeiset vuodet itsenäisenä konsulttina oman yrityksensä kautta. Vuonna 2019 hän perusti kollegansa Anna Rombergin kanssa Nordic Business Ethics Initiative -aloitteen.
– Pääviestimme on tuoda vastuullisuuden niin sanottu epämukavampi puoli esiin. Kaikki vastuullisuusteot eivät ole miellyttäviä ja aiheeseen liittyy myös tabuja, joiden purkaminen on ensimmäinen askel kohti oikein toimimisen kulttuuria. Joudumme ehkä tunnustamaan ennakkoluulomme, luopumaan taloudellisista etuuksistamme ja ehkä jopa työn mielekkyydestä.
Hyvä esimerkki on liikematkustaminen. Moni yritys osoittaa vastuullisuuttaan kompensoimalla lentoja ja suosimalla vähäpäästöisiä autoja. Mutta kuinka moni on valmis leikkaamaan kokonaan lentomatkat ja ottamaan kimppakyydit tai joukkoliikenteen ensisijaiseksi liikkumiskeinoksi?
– Arvoja ja missioita on helppo kirjata paperille, mutta olennaista on se, miten oivallutamme yksittäisiä ihmisiä organisaatiossamme. Johdammeko yritystä, ylläpidämmekö epävirallista kulttuuria ja kompensaatiosysteemejä niin, että kirjatut lupaukset voivat myös toteutua arkitasolla?
Ilmastokriisi toi vastuullisuuden osaksi arkea
Yritysvastuussa on Ratsulan mukaan kolme ulottuvuutta, jotka yrityksen tulee huomioida. Ne ovat ympäristö, sosiaalinen vastuu eli ihmiset sekä kahden edellisen perustana oleva taloudellinen vastuu ja hyvä hallinto.
– Viimeistään ilmastokriisi herätti laajemman yleisön tajuamaan, että emme voi elää täällä enää kuten ennen. Jos yrityksen ydinliiketoiminta on sellaista, että se aiheuttaa esimerkiksi paljon päästöjä tai heikentää ihmisoikeuksia, niin silloin ei auta, että lahjoitamme hyväntekeväisyyteen pikku summan vuodessa. Yrityksen vastuullisuustoimet tulee kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Kehittyvän lainsäädännön myötä yritysten on arvioitava myös riskejään uudella tavalla.
– Jos riskiarvio perustui aiemmin ulkoisiin uhkiin eli siihen, mitä yritykselle voi tapahtua, nyt yrityksen on ymmärrettävä, minkälaisia vaikutuksia sen toiminnalla on ihmisiin ja ympäristöön: ja mitä on muutettava, jotta haittoja aiheutuisi mahdollisimman vähän ja hyötyjä mahdollisimman paljon.
– Tosi moni yritysvastuussa onnistunut on ymmärtänyt tämän, että kestävän kehityksen ongelmat ja haasteet ovat sellaisia, joita voimme liiketoiminnalla ja sen kehittämisellä ratkaista, Ratsula painottaa.
Vastuullisuus iso mahdollisuus myös autoalalla
Yritysvastuun suhteen Ratsula kannustaa meitä ravistelemaan vanhoja arvoja ja tottumuksia. Vastuullisuus kannattaa nähdä mahdollisuutena, joka tuo kilpailuetuja oikein toteutettuna.
– Esimerkiksi autoalalla kiehtova kysymys on, miten kehittää autoteollisuutta ja ihmisten tottumuksia kestävän kehityksen mukaiseen suuntaan luomalla uudenlaisia menestyskonsepteja, Ratsula toteaa.
Samaa mieltä on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa. Hän näkee yritysten vastuullisuuskysymykset loogisena jatkumona laatujohtamiselle, jota autoalalla lähdettiin toteuttamaan jo 1980-luvulla.
– Monet autoliikkeet ovat käyttäneet myös ympäristösertifikaattia jo pitkään toiminnan kehittämisen tukena. Meidän tulee huomioida ympäristöasiat, hallinnolliset ja taloudelliset aspektit sekä henkilöstön kokonaisvaltainen hyvinvointi myös jatkossa, koska ne kaikki vaikuttavat yrityksen olemassaoloon, Rissa toteaa.
– Merkittävää on käyttää myös ulkopuolisia arvioita asetettujen tavoitteiden osalta. Näin asiat eivät jää vastuullisuudenkaan osalta vain vuosittaisiksi raporteiksi vaan elävät aidosti osana yrityksen arkea ja jatkuvaa kehittymistä, Rissa jatkaa.
Niina Ratsula puhuu vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksista ja käytännöistä vuoden tärkeimmässä autoalan tapahtumassa AKL Summitissa Helsingin Messukeskuksessa 3.11.2022. Tule mukaan!
