Kuljettajaa avustavat kehittyneet ADAS-järjestelmät ovat yleistyneet ja niiden vaikutus korjaamotoimintaan on jokapäiväistä. AKL Tech Dayssä tietoiskun aiheesta tarjoaa Koulutuspalvelu Vauriossa kouluttajana toimiva Riku Kangastie.
Kangastie on erikoistunut vauriokorjaamoiden korjausprosessien kehitysprojektien valmennuksiin ja tekniikkakoulutuksiin.
– ADAS-järjestelmän (Advanced Driver Assistance System) tehtävä on avustaa kuljettajaa auton turvallisuuteen ja mukavuuteen liittyvillä toiminnoilla. Vauriokorjauksessa ADAS-järjestelmiin törmää jatkuvasti, Kangastie toteaa.
Työpajassa hän tarjoaa kattavan kokonaiskuvan aiheesta sekä läpileikkaa järjestelmien kehitystä ja niiden vaikutusta korjaustoimintaan.
– Vielä vuosikymmen sitten ADAS kirjainyhdistelmä herätti kummastusta, mutta nyt ADAS-järjestelmään kuuluvia varusteita alkaa olla vakiovarusteena kaikenkokoisissa autossa, myös pienissä ”kauppakassimalleissa”.
– Tähän kehitykseen on vaikuttanut EuroCNAP:ssä 2014 lanseerattu Safety Assist – AEB (hätäjarrutusjärjestelmien) testausprotokolla, joka jouduttanut ADAS-järjestelmien yleistymistä kaikkiin automallisegmentteihin, Kangastie painottaa.
Työpajassa Kangastie tuo esille myös kolikon toisen puolen eli sen, mitä tapahtuu, jos ADAS-järjestelmiä laiminlyödään korjaustoiminnassa.
– Jos järjestelmien kalibrointi jää tekemättä esimerkiksi autoon tuulilasinvaihdon yhteydessä, niin järjestelmä ei toimi oikein – ei anna oikeaa tietoa. Kameran tai tutkan väärä asento aiheuttaa, että järjestelmät toimivat ennenaikaisesti tai jälkijättöisesti ja tämä lisää onnettomuusriskiä.
– ADAS-järjestelmissä on tapahtunut paljon kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana, mutta samaan aikaan EuroNCAP on kiristänyt ADAS-järjestelmien testausprotokollaa samassa suhteessa, Kangastie painottaa.
Riku Kangastien työpaja ADAS-järjestelmistä kuullaan AKL Tech Dayssä 27.9.2022. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.
