Pitkän linjan teknologiavaikuttaja ja tekoälytutkija Inma Martinez luo katsauksen autoalan tulevaisuuteen. Läheinen yhteistyö suomalaisen teknologia- ja tutkimuskentän kanssa antaa hänelle poikkeuksellisen näkökulman siihen, miten suomalainen osaaminen sensoreissa ja ohjelmistoissa voi nousta keskeiseen rooliin tulevaisuuden autoalalla.

Autoala on ollut monen mullistuksen kohteena viimeisten 50 vuoden aikana. 1970-luvulla herättiin siihen, että liikenteessä menetettiin liikaa henkiä, joten turvallisuudesta tuli autoalan ohjaava voima. Perinteisistä turvavöistä ja turvatyynyistä siirryttiin pian sensoreihin perustuviin järjestelmiin, kuten lukkiutumattomiin jarruihin ja ajonvakautukseen. Seuraava mullistus oli ilmastonmuutos, joka toi autoalan hiilidioksidipäästöt mikroskoopin alle. Sen seurauksena autoalan piti muuttaa voimansiirtoaan kokonaan, ja tuloksena syntyivät ensin hybridi- ja sitten täyssähköautot.

Ja nyt, mikä on autoalan seuraava askel ja miten suomalaiset yritykset voivat tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin?

”Uuden innovaatiokauden avaa mielestäni ohjelmistomääritteisten ja autonomisten autojen konsepti”, Martinez pohtii. Suomi on hänen nähdäkseen hyvässä asemassa, sillä muuttuva autoala tarvitsee sensoreita, teknologiaa ja telekommunikaatiota, joiden kehitys on aina ollut Suomen vahvuus.

Mitä aidosti autonominen ajaminen vaatii?

Jotta auto voi olla autonominen, sen täytyy kyetä yhdistymään muihin laitteisiin, jotka välittävät tietoa tiestä ja ympäröivästä maailmasta. Lidar-teknologia mahdollistaa sen, että auto ei luota enää pelkkään konenäköön, vaan havaitsee sensorien avulla tilanteen ympärillään paljon tarkemmin.

Tason 5 autonominen auto olisi ihmistä parempi kuski, koska sillä olisi tietoa, jota ihmisellä ei koskaan voisi olla. Esimerkiksi hirvivaara-alueilla voitaisiin metsään asettaa sensoreita, jotka kertovat autoille, jos lähistöllä liikkuu eläimiä. Silloin auto osaisi ennakoida vaaran ja alentaa nopeutta.

Ei kuitenkaan riitä, että auto vain näkee ympäristönsä tai kerää sensoritietoa. Autojen pitäisi voida yhdistyä yhteiseen verkkoon, jossa jokainen tiellä liikkuva ajoneuvo ja laite olisi edustettuna. Aidosti autonominen järjestelmä mahdollistaa sen, että auto tekee päätöksiä itsenäisesti käyttäjän asettamien tavoitteiden pohjalta.

”Älyteistä on tehty pilotteja asentamalla tienvarsiyksiköitä, jotka luovat verkon tien varteen ja yhdistyvät ajoneuvoihin. Ne toimivat hyvin – kun mitä tahansa digitalisoidaan, operatiivinen tehokkuus paranee valtavasti.”

Teknologian tuominen todelliseen maailmaan on kuitenkin hidasta, koska vaikka autonomisen ajamisen mahdollistavat innovaatiot ovat jo olemassa, todellisuutta ohjaavat liiketoimintamallit. Täysin autonominen ajaminen vaatisi investointeja älyteihin, eikä tienvarsiyksiköiden rakentaminen ja ylläpito satojen kilometrien tieosuuksille ole halpaa.

”Teknisesti autonominen ajaminen on jo mahdollista, mutta jonkun täytyy vielä keksiä, miten infrastruktuuri rahoitetaan.”

Suomi autoalan kehityksen aallonharjalla – kolme tapaa pysyä relevanttina

Suomi on ollut edelläkävijänä liikkuminen palveluna -ajattelussa ja digitaalisissa liikennepalveluissa. Martinez uskookin, että Suomi on hyvässä asemassa autoalan tulevaisuuden kehityksen kannalta. Hän listaa kolme tapaa, joilla suomalaiset yritykset voivat pysyä kehityksen etulinjassa.

1. Arktisiin olosuhteisiin rakennetut sensorit

Suomella on niin sanottu arktinen etu autonomisen ajamisen ohjelmistojen kehittämisessä. Siinä missä aurinkoisessa Kaliforniassa tai Texasissa kehitetyt lidar-sensorit menevät sekaisin rankkasateessa, lumipyrystä puhumattakaan, suomalaiset yritykset rakentavat arktiset olosuhteet kestäviä järjestelmiä, jotka kiinnostavat myös ulkomailla.

Martinez kiittelee Suomen innovatiivista ja dynaamista otetta uuteen teknologiaan ja sen toiminnan mahdollistamiseen Suomen olosuhteissa. Esimerkkinä voidaan nähdä Älytie Aurora Muoniossa. Kymmenen kilometrin pituinen tieosuus mahdollistaa automaattiajamiseen liittyvän tutkimuksen ja testauksen vaihtelevissa keliolosuhteissa. Suomi onkin Martinezin mukaan kymmenen parhaan maan joukossa älykaupunkien kehityksessä.

”Suomi on hyvin onnistuneesti tunnistanut alueet, joilla on tarve uudelle innovaatiolle ja vastannut siihen. Suomen vahvuus on autoalan OEM-puolella supersensorien, teknologian ja telekommunikaation parissa. Se on Suomen DNA:ssa.”

2. Ajattelutavan muutos laitevalmistajasta ohjelmistokehittäjäksi

Perinteisessä mallissa autovalmistaja myy auton ja sen jälkeen varaosia, mutta sähköautojen kanssa jälkimyynti on aivan toisenlaista.

”On aika repiä 1900-luvun liiketoimintasuunnitelma ja rakentaa kokonaan uusi tälle vuosisadalle.”

Martinez mainitsee Toyotan lanseeraaman Kinto-brändin yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta, onnistuneesta strategiasta. Auto tarjotaan kuluttajalle liisattuna, ei ostettuna.

”Seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan todella intensiivisiä haasteiden osalta. Autoalan toimijoiden on lakattava ajattelemasta itseään pelkkinä laitevalmistajina ja alkaa nähdä itsensä digitaalisten liikkumispalveluiden tarjoajina.”

3. Innovatiivisia tapoja kannustaa uuden teknologian käyttöön

Ajattelutavan muutos johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja yhteistyömuotoihin, jotka tekevät uuden teknologian käyttöönotosta kuluttajille houkuttelevampaa.

Esimerkiksi Britanniassa osa kuluttajista vaihtaa sähköautoon siksi, että kotiin on saatavilla kaksisuuntainen laturi. Kun sähköverkko kuormittuu illalla, voi tyhjänpanttina seisovan sähköauton akusta myydä virtaa takaisin verkkoon samaan tapaan kuin esimerkiksi omien aurinkopaneelien ylituotantoa. Laturi lataa auton akun uudelleen täyteen yöllä, kun sähkön kysyntä on alhaista.

Ratkaisu on osoittautunut suosituksi energiakriisin nostaessa sähkön hintaa.

”Octopus Energy ja Nissan tekivät yhteistyösopimuksen, jossa kuluttajalle myydään Nissan Juke -sähköauto ja samalla sähkösopimus kotiin. Yhteistyö toimi erinomaisesti, ja se on mahtava esimerkki uudesta ajattelusta sähköautojen ympärillä.”

Inma Martinez puhuu AKL Summit -tapahtumassa Espoon Hybridiarena Hypessä 11. helmikuuta lisää autoalan tulevaisuuden mahdollisuuksista Suomessa.

Ilmoittaudu mukaan nyt, niin saat huippupuhujilta inspiraatiota tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksiin!