19.2.2025

Kannanotto: Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Autoalan Keskusliitto on huolissaan ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien leikkausten jatkumisesta. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun. 38 ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavaa järjestöä on tänään vedonnut yhteisellä kannanotolla ammatillisen koulutuksen puolesta.

Opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutz, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, varapuheenjohtaja Ari Koponen ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Mikä Lintilä ovat tänään vastaanottaneet oppilaitosten ja järjestöjen ammatillisen koulutuksen lisäsäästöjä vastustavan kannanoton.

Autoalan Keskusliitto on mukana kannanotossa, sillä ammatillisen koulutuksen riittävä ja laadukas tarjonta on erittäin tärkeää osaajapulasta kärsivälle autoalalle.

”Autoalan voimakas teknologinen murros lisää alalla työskentelevien osaamisen kehittämisen tarvetta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen soveltaminen on äärimmäisen tärkeää lisääntyneiden osaamistarpeiden myötä”, sanoo AKL:n tekninen johtaja Jouko Sohlberg.

”Alan vaihtajille tulee myös tarjota uusia vaihtoehtoja työurien pidentyessä.  Oppisopimus on ollut erinomainen tapa rekrytoida työntekijöitä ja kehittää jo työssä olevien osaamista. Osaamisvajeen täyttäminen ei onnistu koulutuskustannusten leikkaamisella”, Sohlberg jatkaa.

Lue koko kannanotto:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Anders Adlercreutz, opetusministeri
Anita Westerholm, erityisavustaja
Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö
Petri Lempinen, ylijohtaja
Mikaela Nylander, valtiosihteeri

Sivistysvaliokunta
Tuula Haatainen, puheenjohtaja
Ari Koponen, varapuheenjohtaja

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto
Mika Lintilä, puheenjohtaja

Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun.

Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.

Koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä tulee olla riittävät valmiudet saavuttaa työelämässä vaadittava ammattitaito sekä jatkaa korkeakouluopintoihin. Riskinä on myös, että vieraskielisten (19 prosenttia opiskelijoista) potentiaali jää korkeakoulujen ulkopuolelle, mikäli koulutusjärjestelmä ei tunnista heidän mahdollisuuksiaan. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti.

Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20–29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.

Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.

Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.

Koulutuksesta ei pidä leikata.

Helsingissä 19.2.2025         

Ammattiliitto Jyty ry

Ammattiliitto Pro

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Autoalan Keskusliitto ry

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry

Elintarviketeollisuusliitto ry

Energiateollisuus ry

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Kaupan Liitto ry

Kemianteollisuus ry

Keskuskauppakamari

Kiinteistötyönantajat ry

Kirkon työmarkkinalaitos

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK

Metsäteollisuus ry

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Rakennusliitto ry

Rakennusteollisuus RT ry

Sivistysala ry

STTK ry

Teknologiateollisuus ry

Teollisuusliitto ry

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry

Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Suomen Isännöintiliitto ry

Suomen Kuntaliitto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry

Suomen Oppisopimusosaajat ry

Suomen Yrittäjät ry

Viherympäristöliitto ry