EtusivuUutisetPekka Rissa blogi: Autoala on kovassa myllerryksessä

Toimitusjohtaja Pekka Rissa
Autoalan Keskusliitto

Autoala on kovassa myllerryksessä

Liikenteen ja autoilun päästöjen kehityksestä vuoteen 2030 mennessä on käyty viime aikoina kiivasta keskustelua. On julkaistu selvityksiä, ennusteita ja näkemyksiä, joiden takana on muun muassa ryhmiä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, kansalaisjärjestöistä sekä eri puolueista liikenne- ja autoalan liittojen ryhmittymiin asti. Media on luonnollisesti antanut selvityksille runsaasti palstatilaa.

Julkisuudessa on painokkaasti vaadittu, että polttomoottori- tai vähintäänkin dieselmoottoriautojen myynti tulisi kieltää 2030 mennessä, ja autoilua kaikkinensa pitäisi vähentää. Autoilijoita on uhattu esimerkiksi parkkipaikkojen vähentämisellä, ruuhkamaksuilla ja pääkaupunkiseudun sisääntuloväylien kuristamisella kaupunkibulevardeiksi. Kansalaisten pitäisi siirtyä käyttämään apostolin kyytiä tai polkupyöriä aina, kun se vaan on mahdollista. Viime viikkoina kädenvääntö on pyörinyt polttoaineiden hinnan nostamisessa. Ei ole ihme, että kuluttaja on pää pyörällä näiden yhä rajumpien näkemyksien sekamelskassa, mitä autoilun tulevaisuudesta annetaan.

Hallituksen asettama tavoite liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittamiseksi vuosina 2005−2030 on tehtävissä – ja se on tehtävä! EU-komission sopimat päästötavoitteet ohjaavat autojen tuotantoa asteittain merkittävästi yhä vähäpäästöisemmäksi vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan teollisuus kehittää autoista huipputason ohjelmistoalustoja. Digitalisaatio kehittyy hurjaa vauhtia, ja se tuo mukanaan markkinoille valtaisan kirjon erilaisia turvallisuuteen liityviä oivalluksia ja kuluttajien viihtyvyyteen liittyviä palveluita. Digitalisaatio auttaa myös päästötavoitetalkoissa niin raskaan liikenteen kuin henkilöautojenkin osalta.

Autokannan uudistuminen on kuitenkin ratkaisevin tekijä näissä talkoissa, kun etenemme kohti vuosikymmmenen taitetta. Suomessa on tällä hetkellä noin 920 000 yli 15 vuotta vanhaa autoa. Tämä on 34 prosenttia koko autokannasta. Romutuspalkkio on hyvä tapa kohdentaa valtion tukia vanhan kannan uudistamiseksi. Esimerkiksi edellisen romutuspalkkion aikana vuonna 2018 romutettujen autojen keski-ikä oli 17,3 vuotta. Romutuspalkkio ei kuitenkaan yksin riitä uudistamaan autokantaa, vaan muitakin toimenpiteitä tarvitaan.

Autokannan uudistumista ja uusien sähköautojen määrän kasvuvauhtia pystyttäisiin kiihdyttämään laskemalla asteittain autoveroa seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä kasvattaisi autokannan kiertonopeutta noin neljällä vuodella. Uusien sähköautojen määrä kasvaisi noin 750 000 autoon verrattuna alan perusennusteeseen, joka on 600 000 sähköautoa. Ennuste perustuu nykyisen teknologisen kehityksen ja kannustetoimenpiteiden vaikutuksiin vuoden 2030 loppuun mennessä.

Yleisessä keskustelussa jää tällä hetkellä huomioimatta autoveron asteittaisen laskemisen vaikutus myös käytettyjen autojen arvoon. Niidenkin hinnat laskisivat, joten käytännössä kaikkien autonvaihtajien osalta välirahat pienenisivät. Uusi tai uudempi käytetty auto on aina keskimäärin vanhempaa hieman vähäpäästöisempi ja turvallisempi.

“Vaikka Suomessa rekisteröitäisiin vuoteen 2030 mennessä noin 750 000 uutta sähköautoa, liikkuu maanteillä vielä pitkään runsaat kaksi miljoonaa polttomoottoriautoa”

On syytä muistaa, että vaikka Suomessa rekisteröitäisiin vuoteen 2030 mennessä noin 750 000 uutta sähköautoa, liikkuu maanteillä vielä pitkään runsaat kaksi miljoonaa polttomoottoriautoa. Suomi on laaja maa, ja välimatkat ovat pitkiä, joten autoja tarvitaan liikkumiseen ja kuljettamiseen myös tulevaisuudessa. Henkilöautojen käyttäminen työmatkoihin on niin ikään kasvanut. Liikenneviraston tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan keskimäärin noin 75 prosenttia päivittäisestä liikkumisesta tapahtuu henkilöautoilla päivittäisen matkan ollessa keskimäärin noin 45 kilometriä.

Käytettyjen autojen keskihinta on tällä hetkellä noin 6 800 euroa. Näistä autoista merkittävä osa on polttomoottoriautoja, joiden hintahaarukka on 2 000–6 800 euroa. Vuonna 2020 myytyjen uusien henkilöautojen keskihinta oli 36 400 euroa. Vain harva autoilija pystyy siirtymään suoraan uuteen vähäpäästöiseen autoon, jos kuluttajia yritetään ohjata siihen esimerkiksi polttoaineveroa nostamalla. Tällä hetkellä väliraha olisi noin 30 000–35 000 euroa. Käytännössä kuluttajan tie kohti uudemman auton hankintaa tapahtuu askel askeleelta, käytettyä autoa vaihtaen 4 000–10 000 euron välirahoilla.

Hallitus on rakentamassa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jonka raportti on parhaillaan lausuntokierroksella. Raportti sisältää useita oikeansuuntaisia ratkaisuja ja ehdotuksia päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Toukokuussa valmistuu toinen merkittävä raportti, jota liikenteen verotyöryhmä parhaillaan kokoaa valtiovarainministeriön johdolla. Toivon, että näiden raporttien perustana ovat laajat vaikutusten arvioinnit, jotka huomioivat niin yksityisen sektorin kuin elinkeinoelämänkin tarpeet. Niiden tulee antaa suomalaisille kuluttajille ja yrityksille selkeät, konkreettiset askelmerkit siitä, miten maamme liikenne saadaan yhä vähäpäästöisemmäksi 2030-luvulle mentäessä.

Lähde: Kaupan liitto/uutinen

Autoalan Keskusliitto © 2020 Tietosuojaseloste